tiistai 21. helmikuuta 2017

Harrastuspuuhailuja

Vaihteeksi se hetki vuodesta, kun olisi aika herätä talvikaamoksesta ja aktivoitua eri harrastuslajien parissa kevään tulemisen myötä sekä tietenkin treenailla työjuttuja kuntoon.

Helsinkireissun jälkeen tulin siihen tulokseen, että pieni palauttelutreeni ei olisi yhtään pahempi juttu. Joten ei muuta kuin koiralle liivit päälle, Domin päiväruoka mukaan, naksutin kouraa ja rauhallinen mielentila ohjaajan pääkoppaan ja kohti kauppakeskuksen hälinää. Itse päätin pitää suuni kiinni ja Domi sai tehdä kaiken aivotyöskentelyn itse. Oikeasta toiminnosta sai naksautuksen ja palkan, väärästä toiminnosta pysähdyin ja odotin miten Domi korjaa tilanteen ja omaa toimintatapaansa. Jos Domi pääsi jonkun todella ison houkutuksen (ihmisten luo meneminen) yli itsenäisesti niin pidettiin pienet bileet. Moni ihminen seurasi meidän touhuja, mutta tajusivat pysyä sopivan välimatkan päässä. Domi selviytyi sen verran hienosti koulutustuokiosta, että pääsi lopulta Mustiin ja Mirriin moikkaamaan työntekijää. Ensin luopui henkilöstä ja lopuksi sai vapautuksen ja luvan mennä moikkaamaan. Domi oli erittäin iloinen kun vapaus koitti.
Kun muistaisi useamminkin olla vain itse hiljaa ja ohjailematta. Domi kyllä osaa halutessaan ja yllättää monet sen keskittymiskyvyllään. Onhan se täysin erilainen koira töissä kuin mitä se on "vapaa-ajallaan". Domi myös toimii varmemmin, kun se joutuu pohtimaan tekemisiään.

Työtreenit kun saatiin hyvälle alulle niin on aika  herätellä harrastuslajejakin. Ensimmäiseksi kohteeksi pääsi taakanveto. Tänä vuonna olisi tarkoitus käydä FunPull kisoissa jotka ovat epävirallisia taakanvetokisoja ja niissä tapahtumissa pääsee nuoret koirat ja vanhemmat kokemattomat harjoittelemaan vetämistä kisatilanteessa.
Ketjuja Domi on muutaman kerran vetänyt talven aikana ja niiden avulla pidetty vedossa lihaskuntoa yllä. Varsinaiset taakanvetotreenit aloitettiin kuitenkin renkaalla eilen. Pieni jännitys ilmassa. Olisiko viime kesänä ja syksynä rakennettu itseluottamus pysynyt talven aikana vai mikä olisi tilanne? Domi näytti, että on saanut talven aikana itseluottamusta runsaasti lisää ja viime vuoden treenit ovat tuottaneett tulosta positiiviseen suuntaan! Renkaan kun otin esille niin Domi juoksi heti sen luo ja Domihan tykkää myös kiipeillä oman renkaansa päällä. Hassu koira joka tykkää autonrenkaasta. Rengas lähti liikkeelle heti ensimmäisellä vedolla ja vieläpä tasaisesti ilman keulimista! Domilla oli selvä päämäärä ja erittäin hyvä fokus tekemiseen. Keulimistakin kyllä tapahtui treenin aikana ja siitä yritetäänkin seuraavaksi päästä eroon. Eli koirahan ei saisi lähdössä pomppia ilmaan tai mennä rynkytys tekniikalla eli hyppy valjaita vasten, liina löysälle, hyppy valjaita vasten jne... vaan pitäisi lähteä tasaisesti. Mutta onneksi ohjaajakin alkaa tietämään mitä tekee ja mitkä asiat voisi meillä toimia. Lähdöissä siis auttaa kun jätän Domin seisomaan ja pyydän Domia ottamaan askeleen pari eteenpäin jotta liina kiristyy hiukan eikä jää liian löysäksi jolloin myös lähtönykäisyn voima on tasaisempi ja minimoi samalla sen keulimisen.
FunPullissa käydään keväällä kokeilemassa kestääkö itseluottamus ja pääkoppa kisatilanneta ja kärryä. Sen pohjalta harjoitellaan lisää asioita ja katsotaan mitä täytyisi korjata ja olisiko Domista joskus kisoihin asti vai pidetäänkö pelkkänä harrastuksena.

torstai 16. helmikuuta 2017

Aurinkoterapiaa

Helsinkireissun jälkeen ollaan vain oltu ja käyty jäällä nauttimassa auringonpaisteesta. Domi on saanut juosta frisbeensä kanssa ja hepuloida niin paljon kuin haluaa. Mukavasti alkaa tuo aurinko lämmittämään jo. Domi sai itselleen uuden talvitakin joka onkin just sopiva tälläisiin lopputalven/alkutalven keleihin ja kengät jotka pääasiassa työkäyttöön, koska kauppojen lattiat kun on mitä on ja muutenkin liikutaan paljon paikoissa joissa liukas alusta niin kengät suojaa liukastumiselta ja anturoita kulumiselta, mutta kengät toimivat näyttävästi myös tuolla kovalla jäälläkin ja tassut säilyi ehjänä. Pysyivät tassuissakin eikä tarvinnut kertaakaan niitä etsiä mistään. Ehkäpä Domi saa takatassuihinkin oman kenkäparinsa jossain vaiheessa.

tiistai 14. helmikuuta 2017

Päivä Domin seurassa - Työpäivä

Domin viikon kestävä reissu on takanapäin ja Domi pääsikin aloittamaan arjen pitkällä työpäivällä. Klo 8 lähdettiin aamulla ja 22 aikoihin oltiin kotona. Helsingissä käytiin. Ensin sairaalassa moikkaamassa minun lääkäriä ja poistettiin ompeleet naamasta. Sairaalakeikan jälkeen piipahdettiin Valkeassa talossa kuulokoirayhdistyksen  toimistolla hakemassa Domin uudet ja ensimmäiset työliivit. Loppupäivä vietettiin kyläpaikassa ja illalla myöhään takaisin kotia.

Videosta tuli hiukan erilainen kuin mitä oli suunnitelmissa, mutta en ehtinyt hirveästi keskittymään videointiin kun piti katsella Domin perään ja keskusteltiin siitä, että miten esim. sairaalassa kävellään vai kävelläänkö sitten ollenkaan. Kyllähän sen huomasi ettei olla hetkeen käyty missään. Onneksi odottaminen on Domin yksi vahvimpia ominaisuuksia (kuka uskoisi) joten malttoikin ihan hyvin sen aikaan kun niitä ompeleita poisteltiin ja Domin piti vain katsella vierestä, että mitäs nyt tapahtuu. Kuulokoiratoimistolla muistikin jo sitten miten kävellään nätisti ja näytti parhaimmat puolet järjestösihteerille. Ei edes hepuloinut vaan tassut pysyi maassa. Toimistolta mukaan lähti tosiaan työliivit. Domihan on aina ennen käyttänyt valjaita työvarusteinaan, koska en pitänyt edellisestä liivimallista, mutta nyt kuulo- ja tukikoirilla on uudet liivit jotka tehdään mittojen mukaan tarvittaessa joten pitihän Dominkin sellainen saada. Liivi onkin mukavampi kuin valjaat esim. sisätiloissa.
Päivän päätteeksi käytiin vielä kyläilemässä. Domi pääsi touhuamaan Piekkan ja avustajakoira Jitran kanssa. Noutajasiedätys alkaa toimimaan ja Domi ei ärhennellyt Jitralle vaan yritti alkuun jopa kutsua leikkiin. Loppuillasta menetti kyllä kaveriin hermot pari kertaa, mutta selvisipä syykin miksi se niin käyttäytyy kyseisen rotutyypinedustajia vastaan; epävarmuus. Domi kun alkoi olemaan jo erittäin väsynyt pitkän päivän johdosta. Mutta yleisesti tasapaino säilyi kaikilla ja kaikki koirat tuli toimeen keskenään. Käytiin puistossa kuvailemassa ja vain oltiin. Kotimatkalla olikin takapenkillä yksi väsynyt bossulainen. Ei montaa kertaa nostellut päätänsä 3h matkan aikana.

lauantai 11. helmikuuta 2017

Temppukokoelma #3

Uteliaimmat ovatkin voineet jo videon nähdä youtuben puolella. Se on siis täällä; Temppukokoelmavideon kolmas osa on julkaistu!