maanantai 16. tammikuuta 2017

Temppuvuosi

Tästä se lähtee. Vuosi 2017 tulee olemaan tempputäyteinen. Pari vuotta miettinyt tekeväni tämän, mutta aina se on kaatunut johonkin. Ei ole mitenkään helppo tehtävä miettiä ja listata kaikenmaailman temput ja hömpötykset mitä on koiralleen opettanut, koska niitä on p a l j o n eikä kaikkia käskyjä tai temppuja ole käytetty edes vuosiin (Domin pentuajan jälkeen). Sen lisäksi pitää temppuja jaotella ryhmiin ettei olisi vain yhtä suurta sekametelisoppaa vaan, että olisi edes joten kuten järkevä runko. Kuvaan ja julkaisen videot monessa eri pätkässä. Jokaisessa videossa 10 temppua/käskyä jotka Domi osaa. Temppuja on valmiiksi jaoteltu ja listattu jo yli +80 joten enää tarvitsee vaan kuvata aina joku yksittäinen temppu kun kerkeää tässä arjen keskellä.

Tässä kuitenkin teille ensimmäinen osa tästä isosta projektista. Kehitysideoita saa antaa ja kommenttia siitä olisiko kiva kuulla ne käskysanat vai toimiiko tämän ensimmäisen videon tyyli eli ne oleellisimmat käskyt/äänet kuuluu. Videoiden teknistä laatua kun tullaan parantamaan tulevien videoiden ja ajan myötä. :)

torstai 12. tammikuuta 2017

Liitelyä jäällä

Päästiin vihdoinkin jäälle kun kaikki muutkin siellä juoksentelee. Onkohan mitään parempaa kuin onnellinen bossu joka pääsee tekemään sitä mitä se rakastaa yli kaiken elämässään. Kiekkojen kanssa touhuilu. Kun kiekon näki niin ei enää edes ärsyttänyt kosteus ja plussakeli Domia. Eihän se muuta nähnyt kun kiekon ja silmät suurina vaan tuijotti sitä "heitä jo heitä jo!!".
"Sen kameran voi tunkea sinne minne aurinko ei paista ja voisit heittää tätä kiekkoa!" -Domi

maanantai 9. tammikuuta 2017

Laajempi äänimaailma

Domi on opetellut pari uutta ääntä ja laajentanut äänimaailmaansa. Ensimmäisenä tässä uudessa kodissa opeteltiin mikron ääni. Tasan kaksi harjoittelukertaa ja oltiin siinä pisteessä, että Domi osasi ilmaista äänen ja viedä äänikohteen luo ilman ohjaamista. Ei edes sen yhden ainoan kerran tarvinnut auttaa vaan Domi keksi koko homman juonen ihan itse. Erittäin nopeasti oppi mikron äänen. Toisaalta mikron ääneen yhdistyy usein jonkun ruuan lämmittäminen ja mikäpä motivoisi bostonia paremmin kuin ruoka ja tieto siitä, että ehkä saa vähän maistaa kun ohjaa ihmisensä sinne mikron luo hakemaan sitä ruokaa joka on lämmennyt. Ääni vaatii kuitenkin vielä rutiininomaisuutta jotta siitä tulee arkimaista ja tuttua puuhaa. Tällä hetkellä onkin tärkeää muistaa vahvistaa positiivisesti joka ikinen kerta kun ääni kuuluu joten täytyy olla itsekkin valppaana eikä vain unohtaa sitä mikroa päälle pyörimään ja häipyä itse koneelle (huom. asunto on yksiö ja silti kuuloetäisyys katoaa jo tuolla välillä).



Toinen ääni on vanha tuttu joka opetellaan nyt uudestaan täysin uudella tekniikalla. Ovikello. Vanhempien luona Domi reagoi ovikelloon ja se olikin sellainen tavallinen ovikello, pimpom. Siinä oli sellainen ääni joka löytyi myös netistä joten oli helppo soittaa ääni koneelta ja harjoitella sillä tavalla äänen ilmaisua. Mutta muutto tuli ja tämän asunnon ovikello... Väliovi aina kiinni joten en itse sitä todellakaan kuule. Tän asunnon ovikello on riippuvainen painamisvoimakkuudesta joten soi epätasaisesti. Välillä ei siis lainkaan tai en vain kuule. Eihän se Domikaan niin hiljaiseen ääneen reagoinut (haukkunut) joten hiukan alkoi ärsyttämään. Vaihtoehtona oli opettaa Domi haukkumaan kyseiselle äänelle, mutta ajatus ei tuntunut kovin hyvältä. En kuitenkaan halua opettamalla opettaa haukkumista jollekin äänelle. Saa sitä itsenäisesti tarjota, mutta en opeta sitä varsinaisena ilmaisumerkkinä eikä ole ykkösilmaisutapa. Sitten muistin, että kuulokoirayhdistyksellä ollut vuosia sitten harjoitusovikelloja joita koirakot saanut käyttöönsä ja ovikello onkin monen kuulokoiran ensimmäinen ääni ollut aikoinaan. Harjoitusovikelloja ei kuitenkaan enää löytynyt ja kävin miettimään mitä teen.

Kunnes tajusin, että eletään vuotta 2017 joten eiköhän ovikellotekniikkakin ole kehittynyt jo sen verran, että löytyy ovikello meidän tarpeisiin ja niinhän siinä sitten kävi, että käytiin Domin kanssa Clas Ohlsonista ostamassa langaton ovikello. Löytyy 5 eri äänivaihtoehtoa, äänenvoimakkuuden säädin, valo-ominaisuus ja se LANGATTOMUUS. Onko mitään täydellisempää harjoitusvälinettä kuulokoirakoulutukseen? Ei varmaankaan. Samalla heräsi kysymys miksen tajunnut tätä koskaan aikaisemmin. Miten paljon helpompaa olisi ollut sen ovikellon opettaminen jo ajat sitten.
Äänivaihtoehdoista löytyi se tuttu ja turvallinen ääni. Domistakin irtosi haukku sekä ilmaisuraapiminen. Tuo ovikello kiinnitetään pistorasiaan seinään joten sen saa siirrettyä paikasta toiseen ja aina tavoitettavissa. Valo alkaa vilkkumaan kun ovikello soi ja sen avulla pystyn varmistamaan, että joku ääni oikeasti soi ja voin vaatia Domilta ilmaisua jos meinaa vähän lipsua kun ääni vaatii varmuutta ja toistoja kuten mikron äänikin, kunnes saadaan rakennettua kokonaisuus kasaan eri osista. Nyt ollaan vahvistettukin ilmaisua sekä teippasin ulko-oveen teipin palan johon Domin pitäisi johdattaa äänen kuullessaan eli tällä kertaa sen ei pitäisi viedä ovikellon luokse (äänilähde), koska muuten se johdattaa minut seinälle vaan parempi kun se juoksee tökkimään ulko-ovea kuonollaan. Ollaan harjoiteltu ilmaisua eri tilanteissa (kesken ruokinnan, kesken sikeiden unien ja muita ärsyketilanteita) ja erikseen sitten oven luo viemistä. Pari treenikertaa vielä erikseen niin päästään yhdistämään palasia kasaan ja joku kaunis päivä saadaan kiinnitettyä ovikellonappi oveen eikä tarvitse enää epäröidä onko joku oven takana vai ei ja mille Domi reagoi (rapussa kuuluviin ääniin vai soittiko joku ovikelloa) kun nyt on selvä ääni ja merkki sille.


Hyvin mahdollista, että seuraavaksi palataan ääniin joihin Domi on aikaisemmin reagoinut, mutta sen tarve jäänyt ajan myötä, mutta nyt sille taidolle olisi taas hyötyä. Ja se on autojen tuleminen selän takaa tai pyöräilijät. Siinä vaiheessa ehtinyt kasvaa ongelmaksi kun ohjaaja pyörii taas ympyrää samalla kun kävelee eteenpäin koska täytyy tarkistaa joka ikinen suunta ja mistä äänet tulee... :D Rasittavaa. Onneksi Domilla on varmasti ilmaisutaito tallella noistakin asioista joten luulen, että helposti sen toiminnon saa takaisin kun muistaa vaan vahvistaa sitä(kin).

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Bossupainia

Uusi vuosi ja uudet kujeet, kuten joka vuosi. Vuosi 2016 oli ja meni. Kuonot eteenpäin. Ensimmäisellä viikolla saatiinkin flunssa kylään, mutta samaan aikaan tuli myös kovat pakkaset joten ei tarvinnut pahemmin ulkoilla vaikka olisi ollutkin niin nätti keli kun aurinko paistoi. Eiköhän sitä vielä kuitenkin tänä vuonna ehditä kuvailemaan jäällekin auringonpaisteessa.
Tänään kuitenkin pakkasta oli enää vain n. -3 joten ylös ja ulos. Käytiin treffaamassa Lenni bossua koirapuistossa. Fakta tähän väliin: Asutaan parin kadun päässä Lennistä. Harvoin sitä bossut näin lähekkäin asuu, ainakaan täällä Lappeenrannassa.

Koirat muisti hyvin toisensa ja kyllähän se terrieri terrierin tuntee. Lenni oli hyvin myös kasvanut ja saanut massaa lisää joten Domin otteetkin oli jo rajumpia kuin silloin syksyllä. Voi sitä lumen pöllyämistä, huutoa, kuolaa, juoksua, painia... Domi jaksoi tunnin ajan riehua kaverin kanssa kunnes rupesi paleltamaan ja lähdettiin kotia.
Temppuvideoiden kuvaamista jatketaan lähipäivinä niin saadaan ensimmäinen video ulos vielä tammikuun puolella. :)