Kentällä tänäänkin. Mikin kanssa leikkimistä ja Domi treenaili frisbeetemppuja. Kesäkin taisi vihdoin ja viimein saapua tänne. Ainakin kesäiset lämpölukemat. Kelpaa. Domikin nauttii. Miki ei toistaiseksi ymmärrä auringonpalvontaa.
Miki on muutamassa päivässä oppinut paljon asioita ja vanhat opitut asiat alkaa olemaan hyvin hallussa ja arjessa on erilaisia rutiineitakin jo ehtinyt muodostumaan. Minkälainen Miki on? En osaa verrata Mikiä rotuun vielä (kuinka paljon on rodunomaista toimintaa ja kuinka paljon se on vain Miki), mutta jotain on tullut opittua. Miki rakastaa kaikkia ihmisiä ja koiria. Rakastaa niin paljon, että alkuun saattaa jopa sanoa wuhwuh toiselle koiralle kunnes pääsee moikkaamaan, mutta tästä tavasta on päästy jo lähes kokonaan eroon. Josta päästään siihen, että Miki oppii kauhean nopeasti asiat. Miki tykkää ihmisistä, mutta minä menen kuitenkin muiden edelle ja nopean moikkauksen jälkeen tarjoaa taas kontaktia ja hakeutuu minun lähettyville ja sitä käytöstä tietysti vahvistankin. Miki palkkautuu nameista, leikkimisestä ja kehuista - kaikki kolme aika tasapuolisiakin jopa ja onkin ihanaa kun voi hyödyntää eri palkkaustapoja eri tilanteissa. Mikillä on ollut alusta asti todella vahva kontakti ja istuminen. Miki on myös terävempi kuin Domi ja sehän nyt on toivottavaakin kun kyseessä on terrieri. Miki on todella rohkea koira ja tekee epäröimättä asiat. Ehkäpä juuri sellainen, että tekee ensin ja sitten miettii. Toistaiseksi ei ole vastaan tullut sellaista mitä Miki olisi säikähtänyt tai jäänyt pelkäämään. Olen testannut Mikiä myös erilaisilla äänillä ja paukkeilla = ei reagointia.
Voisi olettaa, että menisi enemmän omia reittejään ulkona terrierivaistojen perässä, mutta joko olen osannut jotain tehdä alusta asti oikein, kerrankin tai sitten Miki ei ole niin itsenäinen tapaus kuin Domi aikoinaan eli pysyy lähettyvillä ja voikin pitää vapaana melkein missä vaan. Osaa reagoida nimeensä myös kesken leikkihetken toisen koiran kanssa. Tuli todistettua tänään. Katsotaan kauanko tätä iloa kestää. :D Miki tietää, että Domin kanssa voi painia rajummin ja Domi myös sietää sen pelleilyä (tiettyyn pisteeseen asti), mutta muita koiria se mielistelee ja ei turhaa haasta riitaa ja alistuu isommille.
Miki on kerennyt oppimaan kaikenlaista 3 viikon aikana. Pohjia rakennettu ja tehty monipuolisesti erilaisia asioita. Miki osaa istua, ottaa katsekontaktin, mennä maahan, odottaa ruokaa ja siihen liittyvä rutiini, istua ennen ovien avaamista, matkustaa autossa hiljaa, olla kotona Domin kanssa ja yksin, leikkiä (karvalelut ja pallot on kivoja kuten myös kepit ja kävyt), käsikontaktin, laittaa etutassut kipon päälle, mennä tasapainotyynylle, seurata vierellä oik./vas.puolella ja kävellä jalkojen välissä, peruuttaa, pyöriä, antaa tassua, luoksetulon... Lelujen palauttamisenalkeetkin se tuntui oppivan itsestään. Suurinosa tehtävistä tapahtuu käsi- tai äänimerkeillä. Tähän mennessä suullinenkäsky on liitetty vasta istumiseen, maahanmenoon, pyörimiseen ja luoksetuloon (nimi). Naksutinkin on sisäänajettu ja pitäisikin sitä käyttää vain ahkerammin. Kosketuskeppikin voisi olla kätevä kapistus.
Odottaminen autossa ei ole ollut Mikin vahvuuksia ja pienestä koirasta lähteekin hyvin ääntä, mutta eilen saatii täysin hiljainen treenituokio kun käytiin treenailemassa noutajaporukassa ja koirat odotteli tietysti vuoroaan autossa. Toivoa on ja askel eteenpäin. Domin ja Mikinkin välit alkaa lämmetä siihen malliin, että Mikin uskaltaa laittaa Domin kanssa samaan autohäkkiin lyhyen matkan ajaksi. Ovatkin jo pienen matkan matkustaneet samassa kopissa ja hienosti sujui. Joku päivä käydään Mikin kanssa seikkailemassa kaupungilla ja ostoskeskuksessa. Katsellaan mitä se siitä tuumaa.
Voisin kohta uskaltaa väittää, että Domin mielestä pentu kuuluu porukkaan. Domin stressitaso on laskenut ja sehän on taas se tuttu ja turvallinen Domi jolta löytyy korvatkin. Tai, haluaa käyttää niitä korviaan ja hienosti kontaktissa. Ymmärtää, että yhteistreeneissä molemmat saa palkkaa eikä nosta enää kierroksia jos pentu häslää vieressä samaan aikaan vaan keskittyy omaan tekemiseen. Välillä tarjoaa lelujakin jo pennulle ja yrittää leikkiä yhdessä vetoleikkejä, mutta vielä ei kuitenkaan täysin tajua hommaa. Keskittyvätkin enimmikseen painileikkeihin ja silloin tällöin käydään eteisessä jäähyllä kun ei sitä rallittelua jaksa katsoa ja kuunnella ihan koko aikaa kuitenkaan ja pieni lepo muutaman kerran päivässä tekee hyvää molemmille koirille. Hyvin alkavat myös oppia, että sisällä ei haukuta.
Tän päivän treenien päätteeksi kaksikko pääsi painimaan Neron kanssa. Nero on kiva painikaveri Domin ja Mikin mielestä. Varsinkin Miki on täysin ihastunut kaveriinsa. Mielistelee ja pussailee, välillä nappaa karvoista kiinni ja roikkuu hännästä. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti